Loppuvuosi 2017 on meillä mennyt aika rauhallisesti. Ollaan lenkkeilty, hihnanjatke on innostunut juoksemisesta taas. Lunta tuli sen verran, että jälkeä ei enää loppuvuodesta ole päässyt tekemään.
Vuosi 2017 oli aika erilainen, kuin aiemmat vuodet. Kisattiin (ja treenattiin) paljon vähemmän, kuin edellisinä vuosina. Varmaan tämä työelämään asettuminen jonkin verran söi sitä omaa jaksamista. Luennon pystyi skippaamaan, jos ei aamulla huvittanut yötreenien jälkeen herätä, töihin on kuitenkin pakko mennä :D
Pipsan ajatus alkuvuodesta oli vielä elää täyttä harrastuskoiran elämää. Oli tavotteita pk puolella (RM + SM), vepessä, rallissa jne. Keväällä sitten kuitenkin kävi ilmi, että labradorin pää kyllä veisi, mutta jalat ei kanna tarvittavalla vauhdilla. Erittäin raskain mielin teinkin keväällä päätöksen, että Pipsan hakukoiraura oli siinä. Vaikka viimeisessä kokeessa jäätiin ilman tuloksia ja kyynel silmässä eläköitymispäätöksen tehtyäni ajelin kokeesta pois, sain silti olla ylpeä, sillä olimme kuitenkin tehneet elämämme parhaan tottissuorituksen. Vihdoinkin olin saanut kisoihin mukaan sen saman koiran, joka mulla on aina treeneissä. Eli tietyllä tavalla lopetettiin huipulle. Ralli sitten kantoikin aika pitkään mun harrastusintoa. Alkuvuodesta opeteltiin Pipsan kanssa oikean puolen seuruu kuntoon (huono ja heikko se on vieläkin, mutta tarpeeksi hyvä ralliin). Kolmella kokeella oli voittajaluokasta RTK3 kourassa, kolmella kokeella mestarista RTK4, eikä niitä kokeita hirveän montaa ylimääräistä siihen FI RTVA titteliinkään tarvittu. Näinkin runsaslukuaisassa rodussa kuin labradorinnoutaja (Suomen yleisin koirarotu), Pipsa oli rotunsa TOINEN rallivalio, taitaa yhä olla. Piispa kvaalasi myös mukaan SM kisoihin, joissa ei ihan suoritus mennyt nappiin. Loppuvuodesta Simba voitti Satakunnan piirimestaruuden. Vepeä Pipsa reenasi Jessin kanssa jonkin verran. Kuusi VOI1 tulosta tuli kisoista, joista 4 täysillä pisteillä ja yksi SM kokeessa. SM kisat muuten meni ihan penkin alle, tavoitteesta jäätiin. Kesällä pari kävi Virossa voittamassa yhden vepekokeen ja hankkimassa EE VPVA tittelin.
Putteperkele alkaa pikkuhiljaa muuttua täysin rallikoiraksi :D Se sai kaikista paitsi yhdestä viime vuoden mestaristartista hyväksytyn tuloksen, oli piirimestaruukissa pronssilla, rotumestaruuksissa pronssilla ja kvaalasi SM finaaliin. Lisäksi Tuhmikki valittiin rallytokoyhdistyksen valmennusrenkaaseen. Agilityssä onnistuimme tekemään yhden ( :D ) nollan. Sillä saralla on siis parantamisen varaa. Hakua treenattiin Tuhman kanssa jonkin verran, mutta Pipsan eläköityä tästä lajista, loppui mun treeni-into siihen. Jälkeä aloiteltiin loppuvuodesta uudestaan ja siinä Tuhma on yllättävän hyvä.
Vuosi 2017 oli aika erilainen, kuin aiemmat vuodet. Kisattiin (ja treenattiin) paljon vähemmän, kuin edellisinä vuosina. Varmaan tämä työelämään asettuminen jonkin verran söi sitä omaa jaksamista. Luennon pystyi skippaamaan, jos ei aamulla huvittanut yötreenien jälkeen herätä, töihin on kuitenkin pakko mennä :D
Pipsan ajatus alkuvuodesta oli vielä elää täyttä harrastuskoiran elämää. Oli tavotteita pk puolella (RM + SM), vepessä, rallissa jne. Keväällä sitten kuitenkin kävi ilmi, että labradorin pää kyllä veisi, mutta jalat ei kanna tarvittavalla vauhdilla. Erittäin raskain mielin teinkin keväällä päätöksen, että Pipsan hakukoiraura oli siinä. Vaikka viimeisessä kokeessa jäätiin ilman tuloksia ja kyynel silmässä eläköitymispäätöksen tehtyäni ajelin kokeesta pois, sain silti olla ylpeä, sillä olimme kuitenkin tehneet elämämme parhaan tottissuorituksen. Vihdoinkin olin saanut kisoihin mukaan sen saman koiran, joka mulla on aina treeneissä. Eli tietyllä tavalla lopetettiin huipulle. Ralli sitten kantoikin aika pitkään mun harrastusintoa. Alkuvuodesta opeteltiin Pipsan kanssa oikean puolen seuruu kuntoon (huono ja heikko se on vieläkin, mutta tarpeeksi hyvä ralliin). Kolmella kokeella oli voittajaluokasta RTK3 kourassa, kolmella kokeella mestarista RTK4, eikä niitä kokeita hirveän montaa ylimääräistä siihen FI RTVA titteliinkään tarvittu. Näinkin runsaslukuaisassa rodussa kuin labradorinnoutaja (Suomen yleisin koirarotu), Pipsa oli rotunsa TOINEN rallivalio, taitaa yhä olla. Piispa kvaalasi myös mukaan SM kisoihin, joissa ei ihan suoritus mennyt nappiin. Loppuvuodesta Simba voitti Satakunnan piirimestaruuden. Vepeä Pipsa reenasi Jessin kanssa jonkin verran. Kuusi VOI1 tulosta tuli kisoista, joista 4 täysillä pisteillä ja yksi SM kokeessa. SM kisat muuten meni ihan penkin alle, tavoitteesta jäätiin. Kesällä pari kävi Virossa voittamassa yhden vepekokeen ja hankkimassa EE VPVA tittelin.
Putteperkele alkaa pikkuhiljaa muuttua täysin rallikoiraksi :D Se sai kaikista paitsi yhdestä viime vuoden mestaristartista hyväksytyn tuloksen, oli piirimestaruukissa pronssilla, rotumestaruuksissa pronssilla ja kvaalasi SM finaaliin. Lisäksi Tuhmikki valittiin rallytokoyhdistyksen valmennusrenkaaseen. Agilityssä onnistuimme tekemään yhden ( :D ) nollan. Sillä saralla on siis parantamisen varaa. Hakua treenattiin Tuhman kanssa jonkin verran, mutta Pipsan eläköityä tästä lajista, loppui mun treeni-into siihen. Jälkeä aloiteltiin loppuvuodesta uudestaan ja siinä Tuhma on yllättävän hyvä.
Mutta mitäs tälle tulevalle vuodelle.
Pipsan kanssa pidetään tavoitteet realistisena. Rallia kisataan sen verran kun tuntuu hyvältä. SM, PM ja mikäli järjestetään RM kisat olisi kuitenkin kiva käydä. Meinaa, että täytyy myös vähän reenata. Vepessä Jessilla ja Pipsalla on kvaalit kasassa SM kisoihin, joten varmaan sinne reenaavat jonkin verran.
Putteperkele tekee enemmän kuin yhden nollan aksassa tänä vuonna :D Lisäksi sama SM, PM ja RM kisatavoite rallissa, kun Pipsalla. Jos ollaa hirveän reippaita jäljestäjiä ja hirveesti takapakkia ei tänä vuonna opitulle tule, niin JK1 voisi Tuhman kanssa olla ihan realistista.
Lisäksi suuri ja pitkään hautonut ajatus perheenlisäyksestä on toivottavasti vihdoin alkuvuodesta ajankohtainen. Tästä myöhemmin toivottavasti lisää, mutta neroimmat voivat jo päätellä, että mistä yhidstelmästä meille odotetaan omaa luppalasta kotiutuvaksi, jos sanon, että pikkuveijari on tänään toivottavasti 32 päivää vanha alkio :) Laaaapsiiiii peeentuuuuu <3 <3 <3
Pipsan kanssa pidetään tavoitteet realistisena. Rallia kisataan sen verran kun tuntuu hyvältä. SM, PM ja mikäli järjestetään RM kisat olisi kuitenkin kiva käydä. Meinaa, että täytyy myös vähän reenata. Vepessä Jessilla ja Pipsalla on kvaalit kasassa SM kisoihin, joten varmaan sinne reenaavat jonkin verran.
Putteperkele tekee enemmän kuin yhden nollan aksassa tänä vuonna :D Lisäksi sama SM, PM ja RM kisatavoite rallissa, kun Pipsalla. Jos ollaa hirveän reippaita jäljestäjiä ja hirveesti takapakkia ei tänä vuonna opitulle tule, niin JK1 voisi Tuhman kanssa olla ihan realistista.
Lisäksi suuri ja pitkään hautonut ajatus perheenlisäyksestä on toivottavasti vihdoin alkuvuodesta ajankohtainen. Tästä myöhemmin toivottavasti lisää, mutta neroimmat voivat jo päätellä, että mistä yhidstelmästä meille odotetaan omaa luppalasta kotiutuvaksi, jos sanon, että pikkuveijari on tänään toivottavasti 32 päivää vanha alkio :) Laaaapsiiiii peeentuuuuu <3 <3 <3