Alkuviikosta sain vapaaharjottteluoikeuden tohon tamskin hallille ja ollaankin ahkerasti sitä jo käytetty. Rapsan kanssa ollaan reenailtu pääasiassa seuraamista. Totesin joku aika sitten, että se on todella häiriöherkkä, ja häiriössä vähän niinkun jähmetty tuijottamaan. Eli nyt ollaan reenattu niin, että kentällä on leluja, kapuloita jne. Ja seuruupätkät lyhkäsiä, liikkeellelähtöjä jne missä vaan on hyvä asenne ja fokus muhun päin. Edistynyt viikossa jo ihan sikana <3

Jääviäkin olaan vähän reenailtu. Istumista tekee vasta yleisestä ympärillä hömppäämisestä. Seuruusta osaa vasta jotenkuten mennä maahan. Maahanmenokin vaatii kyllä paljon vahvistelua yksittäisenä asiana. Mutta näin pitkän tauon jälkeen liikkeestäkin onnistui ihan kohtalaisesti :) Seisominen on vieläkin todella hankalaa. Iskee mielellään ahterin maahan... Mutta muutamia aika kivojakin toistoja olen saanut. Tietenkin iso käsiapu vielä mukana, mutta eiköhän se siitä.

Pipsan kanssa ollaan vähän innostuttu nosework jutuista. Kotona ollaan tehty nyt kahdesti etsintää. Ensin yritin purkkiradalla, mutta se menee Pipsalla vähän purkkien tarjoamiseksi ja unohtaa, että kyseessä on etsintätehtävä. Tein sitten, niin, että lätkäsin eukalyptysta hupatassulle, haju makkarin seinään kiinni, hajustumaan noin vartiksi ja koira etsimään. Reagoi ihan superisti hajuun törmättyään, paikansi nätisti. Yritti noutaa mulle seinästä sen hupatossun :D Ei ilmasua pitäisi vielä vähän hioa. Alla Pipsasen hieno etsintä videolla :)

Meillä näyttää tällä hetkellä treenien aiheena olevan Emman henkiset möröt ja uuden opettelu. Henkisinä mörköinä meillä on Pipsan liikkeestä seisominen, Tuhman esineruutu ja Tuhman liikkeestä maahanmeno. Ja sanottakoon tähän, ettei Pipsankaan maahanmeno ole hyvä, mutta se menee käskystä maahan, joten en sen kanssa enää jaksa vääntää tästä asiasta. Tuhmalla tuntuisi olevan vielä toivoa, että sille vois saada ihan ok hyvän maahanmenon. 

Aloitetaan vaikka Tuhman esineistä. Siirrettiin meidän sisälelutreeni ulos. Ensin ihan vaan, että viskasin lelun metsään ja pyysin Tuhmaa tuomaan. Tehtiin tätä samalla leulla kun sisälläkin, että tuotaisiin sen herneelle mahdollisimman vähän uutta, että se ehtii prosessoimaan :D Tää suju oikein hyvin, joten alettiin vaikeuttamaan. Tein Pipsalle kapeita 50m syviä kaistaleita esinereeniä varten, niin Pipsan reenin jälkeen kävin piilottamassa Tuhman lelun viiteenkymppiin. Jätin Tuhman kattelemaan, kun lähdin viemään esinettä. Tää suju oikein kivasti. Vaikka ei tullu ihan superonnistumisia heti, vaan se joutu jonkin verran ihan aikuisrten oikeesti ettimään. Ja etsi sinnikkäästi, eikä tullut kyselemään apua *respect*. Kun löysi lelun, lähti heti tuomaan sitä. Vaihdoin sitten lelun ihan tavis eskaesineeksi, oisko ollut pieni pipo. Sen tuomisen kanssa oli taas alkuun pieni säätö, täyty muistuttaa Tuhmalle, että sekin täytyy tuoda käteen asti, jollon seuraavassa etsinnässä toi oikein nätisti. Näitä "näkölähtöjä" tehtiin muutama ja sitten siirryttiin ihan ns oikeeseen eskaruutuun. Eli 50m syvä kaistale valmiiks tallattuna ja esine paikallaan ja vaan lähetys. Onnistui perfectisti. Tiesi mitä ollaan tekemässä, etsi hyvin ja sinnikkäästi ja löys ja toi! Hyvä Putte!!! 

Pipsakin on siis treenannut esineitä. Viime kesänähän painittiin noitten saamarin esineiden kanssa, ja oisko jääny siihen, että jäätiin Pipsan kanssa riitelemään siitä, että mitä siellä ruudussa tehdään (l. etsitäänkö esineitä, vai jäljestetäänkö tie esineelle), joten nyt on jokainen esine ollut piilotettu vähintään puolen metrin korkeuteen esim oksan päälle, kiven päälle, kannon päälle etc. Ja nyt jo tuntuu kantavan jonkin verran, sillä vikaan ruutuun lähti jo nenä pystyssä, eikä nenä maata viistäen. Ehkä me näillä jatketaan. Tuhmakin siis alotti esinetreeninsä puolen metrin kokrkeusesineillä, että se ei ikinä oppisi tylsää jäljestystapaa.

Sitten tottiksiin. Arghhh. Ei musta Tuhman tie pomppumaisteriksi ollu yhtään näin pitkä, kivinen ja kuoppanen. Labram ei vaan ole yhtään luontaista pomppia. Se tykkää pomppia, mutta kun pitäis tehdä se seurramisesta, niin siitä ei tuu mitään. Noooo. ei se liikkeestä seisominen yhtään huonompi voi enää olla, joten ei oo mitään menetettävää, joten eiköhän me vaan ahkerasti jatketa reenaamista. Tuhman maahanmeno toimii kun se tulee mua kohti, sillon osaa mennä pää edellä, sivulta ei vielä onnistu, mutta mulla on täys luotto Tuhmaan, etteikö se sitä oppis.

​

Uutena juttuna käytiin tutustumassa noseworkkiin. Ajattelin, että siitä vois tulla Pipsalle kiva eläkelaji, kun on kropalle aika kiltti, eikä sisällä mitään pakollisia hyppypomppuja. Oltiin viikonloppukurssilla viime viikonloppuna. Etsittävänä hajuna eukalyptus. Alotettiin ihan tommosilla kuvassa olevilla purkkijutuilla. Ensin ihan yks vaan, jossa se haju sisällä. Palkattiin koiraa siitä, kun se tunki nenän siihen. Pipsa meni tässä vähän tarjoomismoodiin, eli selkeesti naksuttelu on tuottanut tulosta. Nenäharjas tarjos mitä ihmeellisimpiä kevättanssiliikkeitä noille purkeille :D ei ehkä ihan se mitä haettiin, mutta labralla oli hauskaa. Kun yks haju löyty, niin laaennettiin useempaan purkkiin, eli muut tyhjiä ja haju yhdessä ja palkka kun merkkas sen yhden purkin. 

Seuraavana päivänä siirrettiin purkit eri paikkaan, tehtiin portaikossa ja ulkona. Pipsa etti ihan hyvin, välillä meni taas kevättanssiliikkeiksi, kun liikaa innostu siitä palkkaamisesta ja alko tarjoomaan. Lopuks heitettiin purkit hevonpenkkaan ja siirrettiin pelkkä haju vanulapussa huoneeseen. Tässä Pipsa selkeesti paremmi tajus mitä oltiin tekemässä ja ei enää tarjoillu mitä ihmeellisimpiä temppuja, vaan etti hajua hyvin ja löys.