Perjantaina mentiin Kirkkonummelle ja äytiin vähän treenaamassa. Tallon jäljen, jolla 8 keppiä noin 20m toisistaan. En vaan muistanu merkata, että mistä jälki alkaa, tai missä kepit oli... Vähän aikaa seilailtiin SImban kanssa siinä alussa, kun annoin SImban ettiä jäljen, muistin suunnilleen suunnan, että mistä alotin... Kokeilin nyt superpalkkaa kepeistä. Rallateltiin kepin ja pallon kanssa varmaan 5min per keppi.
Sit treenattiin taas pitkästä aikaa nomea. Kasvattajan vinkistä vaihdoin lähetysasentoa eteenmenoon. Toiveena, että se ois yhdistäny sen haukkumisen vaan lähetysasentoon:) Ennen oon todellakin aika painostavasti pitäny vasenta kättä sen nenän päällä. Kokeilin nyt melko pk-haku lähetysasentoa. Annoin Simban ite valita, että halusko istua tai seistä mun vierellä, kunhan se oli suorana.
Vein eteenmenosuoralle 4 damia. Lähin ehkä 20m, kauin noin 50m. Suora nous pienen kallio päälle. Eka dami ennen kalliota, vika niin, etten mä enää nähny koiraa. Uudella lähetysasennolla Simba oli ihan hiljaa:) Meinas eka mennä ensimmäisestä damista ohi, kun näki sen toisen siinä kallion päällä. Sain sen kuitenkin pillitettyä nostamaan sen ekan. Kaikkilla neljällä luovutus hienosti käteen. Nää oli kaikki motivoituja, Simba näki, kun mä vein ne. Kävin istuttamassa Simban vähän kauemmas ja vein 4 damia kaikki samaan paikkaan, yhen kannon juureen. Näille eteenmeno lähetys sokkona. Ekalle lähetin aika läheltä, ehkä joku 20m. Pidensin sit aina matkaa. Nääkin hienoja.
Simballa on paha tapa pureskella kaikkea, mitä se kantaa. Yritin (samaan tapaan kun noutokapulallekin (jota ei enää pureskele)), opettaa sen kantamaan damia nätisti. Annoin sille damin suuhun ja tehtiin puunkiertoaksaa. Ei mupeltanu kertaakaan. Se kantaa tosi nätisti, kunhan sille antaa sen damin suuhun. Jos se joutuu ite nostamaan sen maasta, niin se nappaa aina tosi huonosta kohtaa kiinni, ja joutuu korjaamaan otetta tosi monta kertaa, mikä näyttää epäsiistiltä (ja kuten kesän kokeissa huomattu, johtaa myös helposti hylkäämisiin, kun Simba puree linnut rikki)... Treenattiin myös luovutuksia. Simballa on ollu paha tapa räkästä se dami mun käteen, kun mä vaan vähän ojennan kättä sen suuntaan. Pyysin sitä pitämään damia suussa ja nyin ja tönin sitä damia, niin, että se oikeesti joutu pitämään siitä kiinni. Tosi hienosti! Irrotti lopuks vasta, kun sanoin sille, että irti. Mutta mupeltelulle todellakin täytyy tehdä jotain... Pitää nyt kohtapuolin päättää, että otanko tiukan linjan, eikä mitään, mikä on pienne koiran suussa saa pureskella, vai koskeeko pureskelukielto vaan treenejä...
Sit treenattiin taas pitkästä aikaa nomea. Kasvattajan vinkistä vaihdoin lähetysasentoa eteenmenoon. Toiveena, että se ois yhdistäny sen haukkumisen vaan lähetysasentoon:) Ennen oon todellakin aika painostavasti pitäny vasenta kättä sen nenän päällä. Kokeilin nyt melko pk-haku lähetysasentoa. Annoin Simban ite valita, että halusko istua tai seistä mun vierellä, kunhan se oli suorana.
Vein eteenmenosuoralle 4 damia. Lähin ehkä 20m, kauin noin 50m. Suora nous pienen kallio päälle. Eka dami ennen kalliota, vika niin, etten mä enää nähny koiraa. Uudella lähetysasennolla Simba oli ihan hiljaa:) Meinas eka mennä ensimmäisestä damista ohi, kun näki sen toisen siinä kallion päällä. Sain sen kuitenkin pillitettyä nostamaan sen ekan. Kaikkilla neljällä luovutus hienosti käteen. Nää oli kaikki motivoituja, Simba näki, kun mä vein ne. Kävin istuttamassa Simban vähän kauemmas ja vein 4 damia kaikki samaan paikkaan, yhen kannon juureen. Näille eteenmeno lähetys sokkona. Ekalle lähetin aika läheltä, ehkä joku 20m. Pidensin sit aina matkaa. Nääkin hienoja.
Simballa on paha tapa pureskella kaikkea, mitä se kantaa. Yritin (samaan tapaan kun noutokapulallekin (jota ei enää pureskele)), opettaa sen kantamaan damia nätisti. Annoin sille damin suuhun ja tehtiin puunkiertoaksaa. Ei mupeltanu kertaakaan. Se kantaa tosi nätisti, kunhan sille antaa sen damin suuhun. Jos se joutuu ite nostamaan sen maasta, niin se nappaa aina tosi huonosta kohtaa kiinni, ja joutuu korjaamaan otetta tosi monta kertaa, mikä näyttää epäsiistiltä (ja kuten kesän kokeissa huomattu, johtaa myös helposti hylkäämisiin, kun Simba puree linnut rikki)... Treenattiin myös luovutuksia. Simballa on ollu paha tapa räkästä se dami mun käteen, kun mä vaan vähän ojennan kättä sen suuntaan. Pyysin sitä pitämään damia suussa ja nyin ja tönin sitä damia, niin, että se oikeesti joutu pitämään siitä kiinni. Tosi hienosti! Irrotti lopuks vasta, kun sanoin sille, että irti. Mutta mupeltelulle todellakin täytyy tehdä jotain... Pitää nyt kohtapuolin päättää, että otanko tiukan linjan, eikä mitään, mikä on pienne koiran suussa saa pureskella, vai koskeeko pureskelukielto vaan treenejä...