Tämä vähäluminen talvi on uudella tavalla innostanut mua jäljestyksen parin. Lisäksi meillä on täällä Harjavallassa aivan ihanaa jälkimetsää niin pitkälle kun silmä kantaa <3
Eilen talloin molemmille pojille jäljet.
Simban jälki oli n 1,5km pitkä, jana ehkä n 35m, jälki lähti vasemmalle. Ikää jäljellä oli n 1,5h, vanheni osittain vesisateessa, keppejä 6, 1 piikki, muutamia kulmia, muutamien polkujen/metsäteiden ylityksiä ja pari maastonmuutosta. Jana oli hieman räpellystä. Jos annan sen juosta täysiä, se menee ihan suoraan (mutta kokeissa tuomarit on vähentänyt tässä pisteitä, koska menee kuulema lian kovaa). Joten kun annan sille käskyn mennä vähän hitaammin, se menee ravilla, mutta hieman siksakkia, eikä etene ihan suoraan. Varmasti kuitenkin nappas jäljen oikeeseen suuntaan. Eka keppi oli n 100m kohdalla ja siitä meni pokkana yli. Jarrutin, pakitettiin kepin kohdalle ja potkasin keppiä vähän, että "hei haloo, tämmönen olis tarjolla", nuuhkas keppiä ja jatko matkaa. Nähtävästi keppejä tarvii hajustaa vähän enenmmän kun 2min. Teen yleensä niin, että nappaan janan alotuspaikalta oksan, katkon sen kepeiksi ja tiputan jäljelle. Tää eka oli semmonen märkä ja liukas, joten siihen ei nähtävästi tossa 100m matkalla ehtinyt tarttua yhtään hajua. Jatkettiin matkaa ja eka kulma oli piikki oikeelle. Hieman tyhmästi ihan piikin vieressä meni kaksi aika vilkkaastikäveltyä polkua, jotka Simba kävi tarkistamassa, mutta ratkaisi piikin sitten oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen kepit nousi tasaisesti kaikki loput 5, kulmat meni just eikä melkein ja piti ihan koko aika jäljen päällä. Ekan kilometrin veti kuin höyryveturi, mutta sitten tasottui vauhtikin :D
Eilen talloin molemmille pojille jäljet.
Simban jälki oli n 1,5km pitkä, jana ehkä n 35m, jälki lähti vasemmalle. Ikää jäljellä oli n 1,5h, vanheni osittain vesisateessa, keppejä 6, 1 piikki, muutamia kulmia, muutamien polkujen/metsäteiden ylityksiä ja pari maastonmuutosta. Jana oli hieman räpellystä. Jos annan sen juosta täysiä, se menee ihan suoraan (mutta kokeissa tuomarit on vähentänyt tässä pisteitä, koska menee kuulema lian kovaa). Joten kun annan sille käskyn mennä vähän hitaammin, se menee ravilla, mutta hieman siksakkia, eikä etene ihan suoraan. Varmasti kuitenkin nappas jäljen oikeeseen suuntaan. Eka keppi oli n 100m kohdalla ja siitä meni pokkana yli. Jarrutin, pakitettiin kepin kohdalle ja potkasin keppiä vähän, että "hei haloo, tämmönen olis tarjolla", nuuhkas keppiä ja jatko matkaa. Nähtävästi keppejä tarvii hajustaa vähän enenmmän kun 2min. Teen yleensä niin, että nappaan janan alotuspaikalta oksan, katkon sen kepeiksi ja tiputan jäljelle. Tää eka oli semmonen märkä ja liukas, joten siihen ei nähtävästi tossa 100m matkalla ehtinyt tarttua yhtään hajua. Jatkettiin matkaa ja eka kulma oli piikki oikeelle. Hieman tyhmästi ihan piikin vieressä meni kaksi aika vilkkaastikäveltyä polkua, jotka Simba kävi tarkistamassa, mutta ratkaisi piikin sitten oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen kepit nousi tasaisesti kaikki loput 5, kulmat meni just eikä melkein ja piti ihan koko aika jäljen päällä. Ekan kilometrin veti kuin höyryveturi, mutta sitten tasottui vauhtikin :D
Tuhman jälki oli n 500m pitkä, jana ehkä 5m ja jälki lähti oikealle. Muutama helppo kulma kivien/puiden ympi ja muutama ihan ns avometsässä. Tätä edeltävä jälki oli jo aika kivan näköistä jäljestämistä, mutta hieman meni vielä ahdistuneen näkösenä häntä alhaalla, niin nyt meni häntä huiskien ja heiluen. Namikasoja oli n ehkä 50-100m välein. Jälki meni muutamien polkujen yli. En antanut lähdössä mitään käskyä, vaan annoin Tuhman itse selvittää jäljen lähtöpaikan ja oikein määrätietoisesti meni nenä maassa eteenpäin, kunnes törmäsi jälkeen ja nappasi heti oikean suunnan. Jäljesti oikein nätisti, mukavalla pikkuvedolla reipasta tahtia. Kulmat selvitti oikein tarkasti ja itsenäisesti. Nyt täytyisi vaan ottaa itseään niskasta ja kohdata suuri keppi-mörkö.