Tehtiin tänään tallilla vähän ruututreeniä. Kun nyt pääs täysmittaseen maneesin treenaamaan, niin piti ottaa kaikki ilo irti. Rakensin ruudun, ehkä 2x2m maneesin keskelle ja lähetin ensin ihan 5m:stä. Nyt taas haki oikein nätisti ihan keskelle... Lähettelin eri sivuilta, ettei turtuis siihen yhteen lähetyskohtaan. Joka kerta ihan super suoraan keskelle. Kerran käänty vähän ennen ja peruutti keskelle siitä. Vissiin vähän tullu vahvistettua tota oeruuttamista arkielämässä, tarjoo sitä nykyään kaikkialle... Mutta oiekin hyvä ruututreeni:) Vähän vähemmän hyvä luoksarin stoppitreeni... Valu ihan hirveesti, en saaniu sitä millään pysähtymään napakasti...
Muuten pääsiäisen alkua on aika pitkälti vietetty tällasissa tunnelmissa:)
Muuten pääsiäisen alkua on aika pitkälti vietetty tällasissa tunnelmissa:)
Ollaan oltu Kirkkonummella, niin pojat on päässy koko aika riehumaan. Mulla on ulko-ovi auki ja ne tulee ja menee miten lystää. Sisällä en oo sallinu kun pientä mupeltamista. Paini tapahtuu ulkosalla:) Huomaa myös, että kumpi on opetettu olemaan menemättä sohvalle ja sänkyyn ja kumpi taas tuntee itsensä pehmeällä alustalla hyvin kotoisaksi:
Himppa on opettanut Lukaa kovasti talitavoille:) Eipäs ole velikullalla minkään sorttista itsesuojeluvaistoa heppojen suhteen... Hyvin tulee kuitenkin Lukakin toimeen vieraiden koirien kanssa. Vähän vaan piti murista kaikin puolin, kun tapas Wuppea ja Dämiä:) Vanhaherra Hottis (leikattu lbu) kertoi Lukalle, että ollaan hänen tallillaan ja Lucy (jackrusselnarttu leikattu) räksytti kovasti:) Mutta tyytyväisiä tallikoiria oli tänään auringonpaisteessa:
Vieraassa paikassa tuppaa myös kiltemmällekin koiralle unohtumaan, että on opetettu olemman hyppäämättä sohvalle... Ei tarvinnu kun vaan selkä kääntää kahvinlaiton ajaks, niin kyllä velipoika opettaa, että sohvalla on aika paljon mukavampaa...
Himppa ja Luka on ihan samalaisia. Selvästi sukua toisilleen. Ne heiluu synkronoidusti kun niille juttelee, niillä on kilpailua ihan kaikesta. Mun täytyy ottaa niiltä vesikuppi välillä pois, kun juo kilpaa... Tänään tallilla ne istu mun jaloissa ja söi kilpaa lunta. Vaikka ne on niin samalaisia, niin on niissä myös joitain eroja. Simba on huomattavan paljon vähemmän höselö kun Luka. Lukaa päin ei tarvii kun vaan kattoa, niin se heittää kierrokset sataan ja alkaa kiehnätä jaloissa. Kuten kaveri sanoi: ei olisi uskonut, että Simba on tästä parivaljakosta se rauhallisempi:) Kun on aika mennä nukkumaan, niin eilenkin illalla pienet pojat osas kuitenkin rauhottua oikein hyvin kumpikin omalle paikalleen. Mulla on varmaan ens sunnuntaina ojentaa Lukan perheelle yks kappale oikein väsyneitä labrapuudeleita:)