Päivä 1 leikkauksen jälkeen meni tosi nousujohteisesti. Aamusta kun lähti varaamaan painoa jalalle, niin illalla se jo käveli aika normaalinoloisesti. Päivänä 2 se jo nosti koipea niin, että varas sille leikatulle. Samana iltana yritti jo kuopia sillä jalalla. Sänkyyn ja sohvalle on yrittänyt pomppia päivästä 2 eteenpäin. 1 ja 2 päivän aikana leikkausalueella alkoi kudosturvotus. Alkuun se oli vain polven yläpuolella masmalossa, mutta sunnuntai illasta valahti myös kintereeseen n kananmunan kokoinen turvotus. Pieni hierominen ja kylmääminen laksee turvotusta. Kipulaastari napattiin irti maanantaina (päivä 3) ja sen jälkeen on ollut tulehduskipulääkkeen ja kylmäämisen varassa. Hyvin käyttää jalkaa myös ennen kipulääkkeen antoa, kun edellisestä satsista on kulunut jo se 24h. Yhtään ei ole yrittänyt nuolla haavaa, joten kauluria ei (paha minä) ole pidetty kertaakaan. Hihnaan jouduin ottamaan sen sunnuntai illasta eteenpäin. Pahin humala oli nähtävästi nukuttu pois, joten vauhti meinasi kasvaa liikaa.
Treenipuolella ollaan nyt vähän jumituttu sivulletulotreeneissä. Selkeesti mieltää sivu käskyn nyt takapuolnheitoksi. Yrittää liikaa ja parhaassa tapauksessa se pakittaa mua ympäri, aina hetkeksi pysähtyen sivulle, että saisiko tästä palkan :D Kokeilin tänään nyt ihan vaan, että naksuttelen siitä, kun se a) korjaa toiseen suuntaan, kun taaksepäin ja b) liikkuu kun mä liikun. Se on niin hyvin ymmärtänyt ton naksuttelun ja se tykkääkin tarjota vähän kaikkea, niin josko se saisi tästä kiinni seuraamisesta.
Maahanmenot alkaa sujumaan myös jo käskystä. Ekat on aina hieman epävarmoja, mutta sen jälkeen varmuus kasvaa. En ole vielä päättänyt, että miten haluan, että se menee sivulta maahan. Normaalisti lätsähtämällä, vai opetanko sen menemään siinäkin etujalakakaukotyyppisesti taaksepäin maahan.
Istuminen on aika vahva. Siinä asennossa myös odottaminen on aika hyvällä mallilla.
Seisominen pompun kautta ei näytä tuovan ongelmia, Rapu on osottautunut olevan oikea viereripomppupallo normiarjessakin.